Nimi ”Portugali” juontaa juurensa roomalaisten alueesta käyttämään nimeen Portus Cale. Se saattaa olla sekoitus latinan ja kreikan kieliä ja tarkoittaa ”kaunista satamaa”. Tällä leirillä lähimmäksi satamaa on päästy kauppakeskuksen kalatiskillä. Itse harjoitusrintamalla lähimmäksi tuota veden ja mantereen yhtymäkohtaa on päästy sprinttisuunnistuksen puitteissa. Vouzelan vanha keskusta tarjosi oivalliset puitteet hyvälle harjoitukselle. Reitinvalintojen kulkiessa yli virtaavan joen ja ali kaarisiltojen. Tänä vuonna kengät eivät kastuneet joen ylityksen lisäksi uimahallin kaakeleille kuten kaksi vuotta sitten saman kylän kaduilla ja kujilla.
Iltapäivällä oli aika vaihtaa nappulat nastoihin, ainakin niillä kenellä niitä oli. Harjoituksen aiheena oli multi-tekniikka harjoitus. Harjoitus sisälsi rastinottoa, käyrää sekä erivariaatioita sisältäen vihreän, kiven ja käyrän kuvausta. Runsaiden sateiden liukastamat kalliot ja sammalikot tarjosivat oman haasteensa rinteessä juostulle harjoitukselle. Nappulat eivät pidä, eikä nastoistakaan ollut apua allekirjoittaneella avokalliota alaspäin juostessa. Mikäli haastava maasto ei muuten olisi herättänyt kunnioitusta, niin viimeistään kipeän kyljen muodossa se sitä sai. Liukkauden lisäksi haasteeksi muodostui vihreät alueet sekä varsinkin karttaan merkitsemättömät piikkipuskat. Hakemalla katseella kaukaa kohteen ja juoksemalla kohti kohdetta nopeimmat väliajat jäävät usein haaveeksi, vaikka kartassa rinne näyttää avoimelta pienetkin notkelmat saattavat olla täynnä tiheää piikkipuskaa. Täytyy siis hakea oikeat ajolinjat puskien kiertoon, tässä kaikilla olisi opittavaa Jöjjeltä. Ainakin väliaikojen mukaan puskat eivät häntä ole hidastaneet, mies osaa siis paikallisten mikroreitinvalintojen niksit tai miehellä on korkea kipukynnys.
Päivällisen jälkeen vuorossa oli palaveri missä valmennuspäällikön johdolla käytiin läpi päivän harjoituksia rastiväli rastiväliltä. Täytyy tunnustaa että omat ajatukseni pyörivät jo illan kruunaavassa tuppi-pelissä. Mikä nyt olisi parempi päätös päivälle kuin nousu ja valmennuspäällikön kukistaminen tuossa kuulemma jo pitkät perinteet omaavassa pelissä. Asiat eivät aina mene suunnitelmien mukaan, nousu jäi haaveeksi ja valmennuspäällikkö hymyili leveästi.
Keskiviikkona harjoituksen aiheena oli alamäkisuunnistusvedot ja maastona tuo sama piikkipuskien ja liukkaan avokallioiden rinnemaasto. Jöjje näytti taas muille, ettei sipoonkorvessa kuusenoksien väistely ole mennyt hukkaan ja naulasi pohjat melkein jokaiselle rastivälille. Tällä kertaa liukkaiden kallioiden lisäksi harmaita hiuksia aiheutti kaksi eksynyttä lammasta. Iltapäivän harjoituksena suurin osa urheilijoista suuntasi käyräharjoitukseen, Jessen, Rossin ja allekirjoittaneen suunnatessa sprinttiharjoitukseen. Käyräharjoitukseen osallistunu Jarno Parkkinen kuvailee harjoitusta seuraavasti: ”Käyräharjoitus tuntui helpolta aamupäivän vaativaan harjoitukseen verrattaessa. Kartan muodostama 2D-informaatio aukeni hyvin 3D-maisemaksi…”. Sprinttiharjoituksesta päällimmäiseksi jäi mieleen erään nimeltämainitsemattoman suunnistajan (nimi löytyy tekstin lopusta) tehdessä samaistusvirheen oikeaa porraskäytävää valittaessa. Lopputuloksena yksinäinen suunnistaja löytää itsensä kolmannen kerroksen parvekkeella, erinäköisten kukkien ja kuivumassa olevien pyykkien ympäröimänä. Toisen käydessä parvekkeella on toisen harjoitukseen osallistuneista suunnistajista paikka keskeneräisen kerrostalon kellarissa.
Leirin kuudennen päivän ilta noudatteli jälleen tuttua kaavaa päivällisineen ja palavereineen. Kohokohdaksi kylläkin muodostui erään parivaljakon nousu tupessa. Kolme iltaa sitä odotettiinkin ja nyt se vihdoin ja viimein tapahtui. Olo oli kuin voittajilla ja pystyi hyvillä mielin painamaan väsyneen pään tyynyyn.
Torstai alkoi Viseussa sumuisissa tunnelmissa(ulkoilma). Positiivista kuitenkin että perinteinen aamulenkki ehdittiin juosta ennen sadetta ja huoli seurueen alaikäisistä on päättynyt. Nuorimmatkin suunnistajan alkumme ovat päässeet aikuisen ikään. Aamulla laulut raikasivat nuorille syntymäpäiväsankareille ja tänä iltana juhlitaan. Aamupäivän harjoituksena oli joko vuoden 2012 POM:n keskimatka ja Thierryn 33min alkuisen ajan alitusyritys tai lyhyistä suunnistusvedoista koostunut harjoitus. Thierryn aika taisi jäädä tänään monelta saavuttamatta, mutta valmennuspäällikköä lainaten ”huono kenraali tietää hyvää ensi-iltaa”. Mutta nyt aika rientää oikolukijan paine olan takana sekä aurinkoinen keli viitoittavat kirjoittajaa juoksemaan Jessen ja Niiskun kanssa. Itse iltapäivän suunnistusharjoitukseen suuntasi kaksi urhoollista miestä muiden keventäessä ohjelmaansa kohti viikonlopun kisoja. Kiitos ja anteeksi, Portugali hiljenee, mutta vain hetkeksi.
Portugalilaisittain elPasa
(toim. huom. eli tappajan näköinen mies ainakin sprintissä..)
