Keskiviikko 13.2.
Figueira da Fozissa seuraamme liittyi melkoisen monikansallinen joukko rykmenttiläisiä valmennusgurumme Niisku-vaarin johdolla (myös mm. kauan kaivatut pikkusiskot ja äitee saatiin pois kylmästä Suomesta!). Tällä kertaa samassa majoituksessa olivat myös POMmissa hyvin juosseet Tshekin vahvistukset, jotka jäivät edellisessä kertomuksessamme täysin huomiotta.
Päivän ainoan treenin aloitus venyi Niiskun valitseman maisemareitin takia, mutta metsään ehdittiin vielä valoisan aikaan vaarin lykättyä vuokrapakuun tarpeeksi vauhtia. Tarjolla oli 9,1 km:n baana, jonka ainoastaan Sander jaksoi kiertää kokonaan (kenties pitkät iltalenkit ovat jo tuottaneet tulosta?). Me muut tyydyimme vajaan tunnin tutustumislenkkiin. Erityisen positiivista oli, että vuoristossa jo rutiiniksi muodostunut lämpökerrasto+suunnistuspaita -yhdistelmä osoittautui rannikolla liian kuumaksi ja harjoituksen jälkeen päästiin lämpimään majoitukseen palautumaan matkustuspäivän rasituksista.
Torstai 14.2.
Aamulla suunnistettiin viikonlopun pitkän matkan kisan ”model event” läheisessä rantamaastossa. Haastetta rataan toivat rantadyynit ja piikikkäät läpipääsemättömät pensaikot. Heti ensimmäiselle rastille mennessä otettiin turhat luulot pois ja tiheikköisen ojanotkon ainoalle ylityspaikalle muodostui ajoittain jopa ruuhkaa. Tshekkejä lukuun ottamatta kukaan ei tainnut ”ahnehtia” koko 9,9kilometrin rataa, sillä iltapäivällä oli luvassa vielä toinen, reippaampi suunnistusharjoitus.
Iltapäivän treeni lähti käyntiin hieman alavireisesti, kun Tshekin porukalta loppui bensa puoli kilometriä ennen lähtöpaikkaa. Ensiapuna auto työnnettiin tien sivuun turvaan ja jätettiin myöhempien aikojen murheeksi. Itse treeninä oli 2-3 perhoslenkkiä vauhdikkaasti suunnistaen. Myrskyn runteleman maaston risukot koituivat tällä kertaa kohtaloksi Niiskulle, joka onnistui jo heti ensimmäisen rastin jälkeen kolaamaan sääreensä melkoisen haavan. Treenin jälkeen matka jatkuikin apteekin ja ruokakaupan kautta sairaalaan. Me nuoremmat selvisimme treenistä lievemmillä kaatumisilla ja muutamalla ylimääräisellä voimasanalla.
Perjantai 15.2.
Aamupäivällä juostiin viikonlopun kisojen virallinen model event. Harjoituspaikalle oli päätynyt muutama muukin suunnistaja, mutta Niiskun loihtimat radat takasivat sen, ettei treeni mennyt pelkästään letkassa juoksemiseksi. Ilmassa oli myös pientä vilpin yritystä, kun osa kävi ”vahingossa” kartan ulkopuolella kisamaaston puolella harhailemassa.
Loppupäivän ohjelmana olikin lepo/verryttelylenkki seuraavan päivän pitkän matkan kisaa silmällä pitäen.