Suunnistuksen EM-kilpailut järjestettiin Portugalin Palmelassa Lissabonin lähistöllä huhtikuun puolivälissä. Nämä EM-kilpailut jäävät monien mieleen varmasti historian erikoisimpina arvokisoina.
Rykmentistä edustamassa olivat Marjo suomipaidassa, Ross Uuden-Seelannin mustavalkoisissa ja Sander etelänaapurin asussa. Marjo ja Ross olivat torstain keskimatkan karsinnassa vielä aivan hapoilla edellisen viikonlopun Espanjan kisoista, ja karsiutuivat aluksi finaalista muutamien virheidenkin saattelemana, samoin Sander. Keskimatkan karsinnan kohtaloa odoteltiin kuitenkin kaksi päivää, kun miesten yhden karsintaryhmän rasti oli ollut väärässä paikassa, sekä kaikkien karsintojen yhden yhteisen rastin alue oli ollut huonosti kartoitettu, rasti väärässä paikassa ja viitoitus huonosti merkitty. Tästä syystä kaikki miehet ja naiset päästettiin lopulta juoksemaan keskimatkan finaalia pitkän protestisodan jälkeen.
Ross selvitti seuraavina päivinä sprintin karsinnan ja finaalin mäkisissä kaupungeissa saavuttaen finaalista sijan 41. Sanderin oli tyytyminen B-finaaliin, jossa virolainen oli 7. vikkelin mies. Keskimatkan finaali käytiin todella nopeassa ja suunnistusteknisesti helpossa maastossa. Lähtöjärjestys määräytyi WRE-pisteiden perusteella, ja ruohikkopohjaan ehti muodostua hyviä uria kun reilut parisataa suunnistajaa juoksivat finaalissa. Marjolla ei fyysinen olo ollut vieläkään normaali, ja lisäksi yksi minuutin virhe painoi sijoitusta tiukassa kisassa reippaasti alas, tuloksena 39. sija. Rossilla tiivis kisatahti painoi ja tuloksena 66. sija. Sander ei startannut keskarin finaaliin, mutta juoksi viestissä Viron ykkösjoukkueessa aloitusosuuden. Sander tuli aloituksesta sijalla 17 ja joukkueen loppusija oli 12.
Tuloksellisesti kummankaan rykmenttiläisen kisat eivät olleet sitä mitä haettiin. Väsymys, monta rankkaa kisaa ja kovavauhtiset maastot ei selkeästi ollut optimiyhdistelmä. Ross oli iloinen päästessään molempiin finaaleihin vaikkakin finaalijuoksut eivät sitten tyydyttäneet. Marjolla jo maaliskuussa alkanut väsymys kulminoitui ehkä Espanjan hellekisoihin ja fyysinen vire oli kaukana hyvistä päivistä. Sanderilla paras päivä oli viestissä. Näistä voi kuitenkin nyt ottaa vain oppia seuraavia kisoja varten!
Kaikin puolin oli niin sanotusti mielenkiintoista olla mukana näissä EM-kisoissa, eikä mitkään olosuhteiden muutokset pitäisi enää hätkähdyttää tulevaisuudessa. Rastit väärissä paikoissa, tulospalveluongelmat, lähtöaikojen saaminen kisa-aamuna, pitkän matkan karttojen vuotaminen nettiin kisaa edeltävänä iltana ja monet monet muut pikkukämmit olivat urheilijoille melko raastavia tilanteita. Olen pahoillani järjestelyorganisaation puolesta, koska he varmasti tekivät parhaansa mutta kyvyt ja resurssit eivät vain riittäneet. Iso kiitos eri maajoukkueiden valmennus- ja huoltotiimeille, jotka auttoivat järjestäjiä kisojen kunnialla loppuun saattamisessa. Parhaat olivat joka tapauksessa parhaita! Toivottavasti kansainvälinen liitto ottaa tämän kevään tapahtumat tosissaan, ja tulevissa arvokisoissa saadaan vain keskittyä olennaiseen.
Marjo Liikanen
