Kauden avausleiri järjestettiin tänä vuonna Vierumäellä 29.11.-1.12. Teemana oli voimaharjoittelu, ja suotuisien kelien ansiosta päästiin myös maastoon. Pienehkö joukko rykmenttiläisiä kokoontui perjantaina
kuplahalliin, jossa Make johdolla tehtiin ensimmäiseksi nopeusharjoitus. Treenissä haettiin rentoa nopeaa juoksua ja testattiin lähtötaso ennen Maken voimakoulua. Testeinä toimivat 30m lentävällä lähdöllä ja paikaltaan sekä 5-loikka. Hanna ja Ross löivät tauluun kovia aikoja, ja Jöjjen loikat herättivät ihastelua.
Lauantaina jatkettiin ensin voimaharjoittelun teorialla ja sitten käytännöllä. Keskivartalojumppa tarjosi monille uusia ideoita keskivartalon hallintaan. Make myös demosi maksimi- ja nopeusvoiman harjoittelua ja esitti liikkeitä, joilla näitä ominaisuuksia voitaisiin parantaa. Jokainen sai varmasti uusia ärsykkeitä ja pohtimisen aihetta kuinka heikkouksiaan voisi kehittää tai vahvuuksiaan vahvistaa.
Lounaan jälkeen palaveroitiin tulevasta kaudesta ja siirryttiin odottamaan pimeän laskeutumista ja yöcupin osakilpailua. Jarski valitsi tällä kertaa musikaalitähden roolin ja ajeli takaisin Kouvolaan. 8 urheaa suunnistajaa starttasi yhteislähdössä lumen valkaisemaan metsään. Muutamia kiemuroita supikoissa tehtiin, ja lamppuongelmilta ei taaskaan vältytty. Maken huuto jo säikäytti Vilin, että oliko vetsku loukannut itsensä, mutta varalamppuahan siellä vaan taas huudeltiin. Jöjje jatkoi miesten sarjan dominointia, ja auto oli jo kadonnut pihasta kun muut miehet saapuivat metsästä mökille takaisin. Marjon säikäytti pienet edellä menevät jalanjäljet, mutta Matu oli (varmasti seuraavaa yöcuppia varten säästellen?) lyhentänyt tämänkertaista rataa hieman.
Päivällisellä todettiin, että ahneella on suklaamousseinen loppu… Tämän jälkeen tyttöjen mökissä tunnelmoitiin kauneimpia joululauluja niin, että pojat ehtivät jo huolestua säbäkentällä eikö pelikavereita tule illan ”palauttavaan” pallopeliin. Musta joukkue eli Nise, Hanna ja Marjo suorastaan dominoivat alivoimalla tässä hapokkaassa taistelussa. Hyvät venyttelyt kruunasivat hienon treenipäivän, ja illalla väsy oli niin iso etteivät joululaulutkaan enää raikaneet.
Sunnuntaiaamuna lunta sateli edelleen, mutta liikaa sitä ei ollut eli maastovaellukselle! Niisku oli suunnitellut hyvät pari/ryhmätreenit, joissa jokaisella oli vain omat rastit kartassa ja muiden rasteilla piti olla tarkkana missä mentiin. Vanhemmalla tyttöryhmällä teemana oli ”suorin reitti on lyhyin”, ja tällä teemalla saatiinkin mäistä hyvää kestovoimaa reisiin. Nuoremmilla tytöillä teemana oli pahanhajuisiin suolampiin uppoaminen, ja Vili-raukalla yksinäisyys kun kavereita ei enää viimeiseen reeniin löytynyt. Mutta hyvä pitkä kevyt reeni kaikille, ja tästä on hyvä ponnistaa kohti kesää 2014!
