Jäniksen perässä Vierumäellä

Harjoitusvuosi 2011 lähti Rykmentin nuorisokaartilla sekä meillä vähän vanhemmilla patuilla vauhdikkaasti käyntiin Vierumäen viikonloppuleirillä tammikuun alussa. Leirillä olivat mukana seuran nuorempi polvi sekä miesten ja naisten ryhmäläiset. Ainakin naisten puolella seurassa voidaan puhua sukupolvenvaihdoksesta, sillä allekirjoittanut oli vanhimmasta päästä seuraavan Märskytytön ollessa viisi vuotta nuorempi. Vastahan minäkin täytin 20…

Leiri alkoi perjantai iltana perinteisillä tonnin vedoilla hallissa valojäniksen perässä. Alkuverkkojen jälkeen jänis viritettiin hieman alle viiden minuutin kilometrivauhtiin, josta vauhti kasvoi aina alle kolmeen minuuttiin kilometri. Pisin letka valon perässä roikkui, kun vauhti oli neljän minuutin pinnassa. Valmennusportaankin jutteluhalut taisivat vähentyä, kun kilometrivauhti alkoi kakkosella. Ennen tonneja nuoremmat suunnistajat juoksivat myös valojäniksen perässä juoksuradalla, eivät tosin aivan vielä tuhatta metriä, mutta lähes koko kierroksen kuitenkin. Jänis vaan meinasi aina jäädä selän taa, sen verran oli innostusta mukana.

Lauantai aamuna korkeista hangista huolimatta ohjelmassa oli sprinttisuunnistus urheiluopiston maisemissa. Harjoitus oli tarkoitus tehdä kovavauhtisena ja rasteilla oli emitit jälkipelejä varten. Lumihanki vaikutti monilla väleillä selvästi reitinvalintoihin ja pitkähkötkin kierrot saattoivat olla nopeimpia valintoja. Nopeimman ajan kellotti Vili Jarskin ollessa toinen. Myös juniorit juoksivat sprinttiradan saaden hyvää karttatuntumaa talven keskellä. Iltapäivän ohjelma oli vapaamuotoisempaa. Pienen palaveroinnin ja juoksun tai hiihdon jälkeen Kulmalan Päivi veti kankeille suunnistajille hyvinkin hyödyllisen liikkuvuuskuntopiirin. Liikeradoissa oli hieman opettelemista, mutta kolmannella kierroksella pyörähtelemiset ja jalan heilutukset sujuivat kaikilta jo aika mallikkaasti. Illalla analysoitiin sprinttisuorituksia vielä tarkemman päälle.

Sunnuntai aamuna viimeisenä treeninä juniorit lähtivät latusuunnistamaan, mutta vanhemmat urheilijat hiihtivät tai juoksivat pitkää lenkkiä. Itse totesin pursuitin olevan tarpeen, kun pertsan suksista loppui pito vesisateen jälkeen. Talentit ja talenteiksi pyrkivät lähtivät rämpimään auki Kaakon alueen AV-maastotestirataa. Lounaan jälkeen keltamustat suuntasivat kuka minnekin jatkamaan talven harjoituksia. Naisten harjoituksista ja edesottamuksista voi lukea myös osoitteesta http://rrnaiset.blogit.fi

Saara Nikkari

Bookmark the permalink.

Comments are closed