Rajamäen Rykmentin hiihtoleiri 2004 Ylläksellä

pe 3.12 Pakkauspäivä

Kaikki on pakattu. Illalla väsyneenä mutta tyytyväisenä menen nukkumaan. Kerrankin sain kaiken pakattua ennen kymmentä. Ennen nukahtamista mielessä pyörii ajatukset: ”Taas on edessä kauan odotettu vuoden paras viikko, ihanaa.”

la 4.12 Matkustuspäivä

Bussin oli tarkoitus lähteä Nurmijärveltä klo6, mutta dösäasemalla odottikin pieni yllätys. Tavaratilan luukut olivat jämähtäneet sellaiseen jäähän ettei niitä saatu millään konstilla auki, vaikka kaikenlaista yritettiin. Lopulta päätettiin ottaa tavarat sisään. Vajaan puolen tunnin odottelun jälkeen päästiin viimein liikkeelle, tosin hieman tiiviimmässä tunnelmassa kuin oli odotettu. Lahden kohdalla luukut saatiin kuitenkin auki ja melkein kaikki saivat oman kaksipenkkisen paikan. Tämä oli siis ensimmäinen kerta Rykmentin historiassa kun alkumatka saatiin viettää suksien seurassa.

Matkan aikana pysähdyimme 4 kertaa ”kahville”, kerran ruokaostoksille ja kerran syömään. Perille Ylläskiepin pihaan saavuimme tasan kello 21. Majoittumisen ja yhteisen leirinaloituksen jälkeen osa porukasta lähti verkkalenkille. Kaikenlaisten sähellysten jälkeen kaikki pääsivät ennemmin tai myöhemmin nukkumaan Ylläskiepin pehmeisiin sänkyihin ja odottamaan tulevaa treeniviikkoa.

su 5.12 Kisapäivä

Saara, Vili, Emma ja minä käytiin Kittilän HiSu-kisoissa iskemässä keskimatkan kisa. Emma voitti oman sarjansa, mutta Saaralle ja Vilille jäi vielä parannettavaa. Itseltäni kauden avauskisa sujui hyvin. Pysyin pystyssä koko matkan, leimauksetkin sujuivat jo hyvin eikä virheitäkään pahemmin tullut, tosin hiihto oli hieman jäykkää kenties bussimatkan jäljiltä. Sija oli viides ja eroa kärkeen 1.43, mutta 2. sija jäi vain 20 sekunnin päähän.

Muut leiriläiset käyttivät ensimmäisen leiripäivänsä rauhallisella vauhdilla latuverkostoon tutustuen. Hiihtolenkin jälkeen pääsi saunomaan ja nauttimaan Tikkisen Eskon (Ylläskiepin isäntä) loihtimasta poronkäristyksestä. Itse lähdin vielä illalla kahden tunnin pertsalenkille sulattelemaan käristystä. Hiihdon päälle kävin vielä heittämässä lyhyen juoksulenkin makeessa kynttilämeressä, joka oli sytytty Äkäslompolon kevyenliikenteen väylille itsenäisyyspäivän kunniaksi.

ma 6.12 Pakkaspäivä

Ennusteen mukaan pakkasta piti olla noin 10 astetta. Kaikkien yllätykseksi aamulla pakkasta olikin 22 astetta eikä se siitä päivän aikana laskenutkaan. Aamupäivän pertsatekniikkaharjoitus jouduttiin perumaan. Lähdin kuitenkin kiertämään Yllästä Vilin kanssa, tekniikkana perinteinen.

Paikoitellen oli lämmintä, mutta pääosin pirun kylmää. Pitkällisen tarpomisen jälkeen viimein pääsimme takaisin kämpille ja saunaan. Matkaa kertyi 34km ja aikaa vierähti 2tuntia 45min + tauot 40min. Iltalenkillä lähdin pakkasta karkuun kolmen kilsan lämpölenkille, jota jyystin 7 kierrosta. Ylhäällä pakkasta oli vain alle 10 astetta. Allani oli upouudet ykkösluikkasukseni ja kyllä kulki.

ti 7.12 Sählypäivä

Päivä oli onneksi melko lämmin ja vapaan tekniikkaharjoitus voitiin toteuttaa. Seppo kävi nuorimpien kanssa vapaan hiihtotavan perusasioita läpi ja Erkki näytti nuorille erikoistekniikoita erikoisprofiileissa.

Tekniikkakikkailujen jälkeen lähdin Saaran ja Vilin kanssa lämpölenkin sisään ajetulle urastolle tekemään HiSu-treenin. Treenin jälkeen pääsimme nauttimaan Tikkisen keittämästä laxsopasta eli lohikeitosta. Iltapäivällä pelasimme 11 hengen voimin sählyä viereisessä koulussa. Pelailu on erittäin hyvää vaihtelua ja maustetta kaikille hiihtämisen sekaan.

ke 8.12 Vaelluspäivä

Vuorossa oli kauan odotettu tai pelätty vaellus. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi sillä pakkasta oli alle kymmenen astetta, toisin kuin edellisvuonna miltei 20. Emme joutuneet siis hiihtämään kädet tunnottomina, vaan saimme nauttia täysillä elämyksistä.

Hyvästä säästä huolimatta Erkin matkaan vaellusreissulle uskalsi mukaan lisäkseni vain Läjä ja Aleksi. Reissusta tuli hieno. Kävimme Pyhäjärvellä, Karhukodalla ja kahdesti Kotamajalla. Sää oli kirkas ja saimme täysin rinnoin nauttia talvisen Lapin tarjoamista mahtavista maisemista. Aikaa reissulla kului pysähdyksineen kuusi tuntia.

Myös muut leiriläiset tekivät aamulla pitkän treenin, joten illalla jäi aikaa perinteisille pikkujouluille. Talo tarjosi joulutorttuja glökin kera ja leiriläiset olivat kehittäneet pientä ohjelmaa. Puolitoista tuntiseen mahtui pari tietovisaa, sketsi, notkeuskisa ja suolakeksin muotoilua joulupukiksi. Perinteinen ”pokkani pitää pimpeli pom” leikki sai tällä kertaa odottaa vuoroaan ainakin ensi vuoteen asti.

to 9.12 Poroton päivä, taas!

Vaelluksesta hyvin palautuneena lähdin toistamiseen HiSu-urastolle lykkimään. Urat olivat hyvässä kunnossa, eivätkä sauvatkaan upottaneet. Aleksi lähti messiin ja otettiin pieni skaba. Kenties sen aiheuttamien paineiden takia tein heti ykköselle minuutin hermopummin, eikä se jäänyt viimeiseksi virheeksi. Lopulta tuli turpaan lähes kaksi minuuttia, vaikka Aleksi ei ollut pariin vuoteen lajia harrastanut.

Hiihtelyn päälle käytiin Saaran kanssa heittämässä Pasi Ikosen tekemä tunturisprintti. Edelliset kävijät olivat löytäneet paljon poroja kyseiseltä alueelta, mutteivät kaikkia rasteja. Me löydettiin kaikki rastit, muttei nähty ainuttakaan poroa, vaikka alue oli täynnä jälkiä. Tähän asti olin nähnyt ainoastaan yhden poron koko leirin aikana.

Leirin ainoat naisedustajat olivat törmänneet päivän lenkillään erääseen pappahiihtäjään, jonka kanssa he hetken juttelivat. Tovin kuluttua henkilö hiihti Mepen ja Tiina perään kyselemään mitä lukiota tytöt käyvät. Pappa taisi olla sen verran hapoilla, että arviointikyky petti pahan kerran. Illalla toteutin itseäni parhaimmillani ja paistoin lettuja koko kieppi vitosen porukalle.

Pe 10.12 Viestipäivä

Koko torstai oli siis herkistelty leirikisaa eli sprinttiviestiä varten. Matkana oli n.800m pätkä ja tyyli vapaa. Joukkueet olivat tietysti kämpittäin. Avauspätkältä kärjessä pyyhälsi Oinaskallio ja tiukasti peesissä Aleksi. Pienellä erolla seuraavaksi saapui Emma ja Vili. Viesti eteni melko odotetusti ja ”isojen poikien” kämppä pääsi turvallisessa johtoasemassa ankkuriosuudelle. Toisena lähdin minä kahden muun ankkurin hiillostaessa niskassa. Laitoin kaikki peliin ja onnistuin säilyttämään hopeapaikan maaliin asti.

Skabojen päälle kävin heittämässä hiihtolenkkiä fiilistellen Ylläksen hienoimmissa maisemissa. Viimeinkin porot olivat lähteneet liikkeelle ja sain ihastella näitä hienoja luontokappaleita koko viikon edestä.

Leirin viimeiselle fiilistelylenkille lähdettiin isolla porukalla. Sää oli aivan ihanteellinen, oikeastaan optimi luikka sää. Saaran kanssa päätettiin ottaa viimeinenkin hyöty irti HiSu-urastosta ja lähdettiin ledilamppujen kanssa lykkimään viimeisillä energioilla mitä ojentajista lähti.

Hiihtäessäni takaisin kämpille kelailin mennyttä viikkoa ja totesin sen olleen jälleen aivan mahtava. Haikeiden tunteitteni seassa suuntasin ajatukseni kuitenkin jo ensi vuoden hiihtoleirille, joka järjestetään jälleen Ylläskiepissä viikolla 49. Viikko oli vuoden kovin treeniviikko. Harjoitustunteja tuli 26 ja hiihtokilometrejä kertyi semmonen 270.

Aapo Summanen

Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *