etusivu :: jutut :: ampumasuunnistus

Ampumasuunnistuksen salat julki

Mikäs ihmeen laji se ampumasuunnistus on? Ammutaan siinä kilpailevia suunnistajia? Onko ase metsässä mukana suunnistettaessa? Siinä muutamia kysymyksiä, joihin olen vastaillut keväällä työpaikallani Kilossa. Valotetaanpa siis hieman ampumasuunnistusta lajina muillekin.

Tutustuin lajiin vuonna 1996 suorittaessani naisten vapaaehtoista asepalvelusta Satakunnan Lennostossa. Suunnistusta jo joitakin vuosia harrastaneena oli mielenkiintoista kokeilla uutta lajia. Ampumasuunnistuksen normaalimatkan kilpailu koostuu paikottelusuunnistusosuudesta, normaalista suunnistusosuudesta ja ammuntaosuudesta. Osalajit suoritetaan peräkkäin kisasta riippuen hieman vaihtelevassa järjestyksessä. Kokonaiskestoltaan suoritus on noin 1,5 tuntia.

Paikoittelusuunnistuksessa maaston on viitoitettu noin kolmen kilometrin reitti. Kilpailijan karttaan on merkitty ainoastaan lähtöpiste. Reitin varrella on kymmenen rastipistettä, joista viidellä kilpailijan tulee merkitä karttaan oma sijaintinsa ja viidellä rastilla on merkittävä korkeintaan 400 metrin päässä sijaitsevan tähystettävän rastin sijainti. Rastien paikat merkitään neulalla ja reikä yhdistetään tussilla kartan kääntöpuolella olevaan rastin järjestysnumeroon.

Paikottelusuunnistuksessa suoritusaika muodostuu reittiin käytetyn ajan lisäksi mahdollisten virhemillimetrien määrästä. Yhdestä virhemillimetristä saa minuutin lisäaikaa ja maksimissaan yhdeltä rastilta voi saada kymmenen minuuttia lisäaikaa. Hyvä suoritus paikottelusuunnistuksessa vaatii yleensä alle viittä virhemilliä. Kilpailija ei saa tietoa omista virhemilleistään ennen maaliin tuloaan, joten ammunnan ja suunnistuksen aikana on parasta unohtaa aiemmat tekemisensä ja keskittyä meneillään olevaan osalajiin.

Paikotteluosuuden jälkeen voi seurata joko ammunta- tai normaali suunnistusosuus. Suunnistusosuus on yleisen sarjan naisilla noin 45-50 minuutin ja maastosta riippuen noin 5-7 kilometrin mittainen. Virheitä on tässäkin lajissa vältettävä. Maastossa voi suunnistusosuudella nähdä oman sarjan kilpailijoita tai ei välttämättä ketään. Taas on keskityttävä omaan hyvään suunnistussuoritukseen, vältettävä "pummeja" ja samalla pidettävä yllä sopivaa vauhtia.

Ammunta suoritetaan ampumaradalla, joskus myös väliaikaiseksi rakennetulla radalla. Aseena käytetään .22 kaliiberista pienoiskivääriä ja maalitaulut ovat ampumahiihdossakin käytettyjä ns. kaatuvia tauluja. Matka on 50 metriä. Ammuntaan kuuluu normaalimatkan kilpailussa 10 laukausta makuulta ja 10 laukausta pystyasennosta (2+2 lippaallista). Makuu- ja pystyammuntojen välissä juostaan yleensä noin 300 metrin mittainen lenkki, jolloin ase jätetään telineeseen ampumapaikalle. Ammunnan ohilaukauksesta sakotetaan kaksi minuuttia, joten huono ammunta voi ratkaista koko kilpailun, sillä suunnistuksessa on vaikea saada useiden (kymmenien) minuuttien etumatkaa. Maalissa suoritusaika ja paikottelun sekä ammunnan sakot lasketaan yhteen.

Ampumasuunnistuksessa voidaan kilpailla myös pikamatkalla ja viestissä. Pikamatkan kisassa on kaksi suunnistuslenkkiä ja kaksi ammuntaa (5 laukausta makuulta ja 5 pystystä). Pikamatkalla ohilaukaus merkitsee noin 50 sekunnin kestävää sakkokierroksen kiertämistä. Myös viestissä ammutaan suunnistuslenkkien välissä 5+5 laukausta. Lisäksi ammunnoissa on käytössä 3+3 varapatruunaa. Ohilaukauksesta rangaistaan sakkokierroksilla. Naisten viestissä kilpaillaan kaksihenkisin joukkuein, miehissä kolmen hengen joukkueella.

Ampumasuunnistus on siis alunperin sotilaslaji, jossa järjestetään nykyisin myös reserviläisille ja siviileille avoimia Suomen mestaruuskilpailuja. Ampumasuunnistuksen lajiliitto on Sotilasurheiluliitto. Monet ampumasuunnistajat edustavat kilpailuissa reserviläisurheiluseuraa, mutta osallistuminen on mahdollista myös suunnistusseuran väreissä. Suomen Suunnistusliiton lajivalikoimaan laji ei kuulu. Itse edustan Rajamäen Rykmenttiä.

Vahvoja maita ampumasuunnistuksessa ovat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Lajissa järjestetään erikseen sekä sotilaiden että siviilien pohjoismaiset mestaruuskisat. Siviilien puolella on aiemmin kilpailtu Euroopan mestaruuksistä ja tänä vuonna järjestetään ensimmäisen kerran maailmanmestaruuskisat Norjassa elokuun lopussa.

Suomen ampumasuunnistusmaajoukkue kiertää tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävän maailmancupin kuudesta osakilpailusta neljä. Hämeenlinnassa pidettiin toukokuussa ensimmäinen osakilpailu, jossa ruotsalaiset "skytteorienteraret" veivät henkilökohtaisilla normaalimatkoilla voitot rapakon taakse. Vastaavasti 4.-5. kesäkuuta Göteborgin osakilpailussa me suomalaiset kävimme hakemassa "voitot pois kuleksimasta" sekä henkilökohtaisessa kisassa että viestissä, naisten ja miesten sarjoissa. Maailmancup-pisteitä tarvitaan kolmesta osakilpailusta. Minulla on nyt kasassa yhdet voittopisteet Göteborgista. Lisäksi osallistun todennäköisesti Eindhovenin kisaan heinäkuun lopussa ja toivon mukaan olen myös edustamassa Suomea MM-kisoissa. Maailmancup-finaali on marraskuussa Tanskassa.

Meri Vihavainen

Sijoituksia:

2001 EM, Nokia, viesti 1., normaali 2.
2004 SM, Kankaanpää, pika 1., normaali 2. EM, Latvia, normaali 6., viesti 4.
2005 SM Hämeenlinna, pika 1. MC Göteborg, normaali 1., viesti 1.

etusivu :: jutut :: ampumasuunnistus

Copyright © 2000-2005 Rajamäen Rykmentti