Pysäyttävä suruviesti tavoitti kauniina syyskuun sunnuntaina. Pitkäaikainen seuramme aktiivijäsen Riitta Karppinen oli menehtynyt nopeasti edenneeseen sairauteen.
Suunnistus oli Riitalle lähellä sydäntä. Hän aloitti suunnistusuransa kotikaupungissaan Seinäjoella Rasti-Jussien riveissä. Hän oli jo nuorena oman suunnistamisen ohessa mukana ohjaaja- ja valmennustoiminnassa sekä aloitteli uraansa ratamestari- ja kartoitustehtävissä.
Lasten ja nuorten ohjaaminen oli Riitalle erityisen tärkeää. Hän suunnitteli ja piti mielellään harjoituksia, joihin kaikkien oli mahdollista osallistua, mutta joissa oli myös sopivasti haastetta kaikille. Hänellä oli ilmiömäinen taito innostaa ja kannustaa lapsia. Riitta piti tärkeänä sitä, että kaikki halukkaat nuoret pääsevät kilpailemaan ja osallistumaan viesteihin. Joukkueita tehtiin niin, että viimeisellekin halukkaalle järjestyi paikka. Yhtä tärkeäksi hän koki myös sen, että ne nuoret, joita kilpaileminen ei kiinnosta, voivat jatkaa suunnistuksen harrastamista ja löytää ehkä seuratoiminnasta itselleen sopivia aktiviteetteja. Suunnistuskoululaisten telttaleiri oli Riitalla mukana monen kesän ohjelmassa, niin tänäkin vuonna. Riitan into ei suinkaan rajoittunut suunnistukseen vaan hän oli vuosikausia mukana vetämässä Seutulan urheilijoiden urheilukoulua lapsille.
Yhteenkuuluvuutta ja kaikille sopivaa tekemistä Riitta peräänkuulutti myös aikuisten osalta. Talvikauden sunnuntaiset yhteislenkit ja karttaretket olivat usein puheissa ja jokunen ehdittiin toteuttaakin.
Kilpailutoiminta ratamestaritehtävineen oli Riitan vahvaa osaamista. Hän selvästi nautti haasteesta, kun pääsi suunnittelemaan uusia ratoja. Hän teki useana vuonna lastenradat Uudenmaan Rastipäiville. Nuorten Jukola Alhonniitussa 2016 pääratamestaritehtävineen oli Riitan suurin taidonnäyte, josta hän syystä oli ylpeä itsekin. Ratamestaritehtävät olivat usein myös perheen yhteistä puuhaa, johon matkan varrella kaikki perheenjäsenet osallistuvat oman osaamisensa mukaan.
Riitta koulutti ratamestareita niin omassa seurassa kuin alueenkin koulutuksissa. Myös iltarastien ratamestarit saivat osansa, kun Riitta piti heille viime keväänä koulutusillan yhdessä seuran muiden kisaratamestareiden kanssa. Iltarastiratojen valikoiman monipuolistamista suunniteltiin Riitan toimesta. Ajatuksena oli, että iltarastit voisivat toimia myös taitoharjoituksena, kunhan karttaa ja ratoja riittävästi muokataan.
Riitalla oli iloinen ja positiivinen elämänasenne ja hän oli aina valmis auttamaan toisia. Omat ja lasten harrastukset kilpailivat vapaa-ajasta, mutta ne kaikki löysivät omat kolonsa kalenterista.
Riittaa jäävät kaipaamaan perheen ja läheisten lisäksi lukuisat ystävät ja tuttavat.
