Kevätyöviestin ankkuriosuus by Tuomas Tervo

Yritän tässä piirrellä kartalle viivaa kulkemastani reitistä, mutta tällä kertaa se taitaa olla mahdoton tehtävä. Olisi aika rankkaa nähdä oma ”ball possession” eli kuinka monta prosenttia suoritusajasta tiesin täsmälleen missä olen. Se ei nimittäin ole suuren suuri luku!

Maasto oli yöllä uskomattoman vaikea. En ehtinyt paljon kysellä muilta ankkureilta tai 4. osuuden juoksijoilta millaiset heidän suunnistuskokemuksensa olivat, mutta ainakin ankkuriosuudella on todella pummattu enemmän kuin keskiverto laitapuolenkulkija Helsingin rautatieasemalla vuodessa. En saanut kunnolla selvää lumen peittämistä kallioista ja käytetyimmäksi tekniikaksi muodostui ”pitkä päätyyn ja perään”. Tekniikka vaatii tietenkin suhteellisen kovaa juoksuvauhtia, ettei tule liikaa takkiin. Onneksi rastit sijaitsivat mäenpäällysalueen laidalla, joten riitti kun juoksi ronskisti jommallekummalle puolelle ja veti sitten koneen kyljelleen.

Lähdin MS Parman Eero Pietilän kanssa lähes samaan aikaan. ”Eepi” pelasti minut 3-4 kertaa kisan aikana. Ehkä hitaampi vauhti ja tarkempi kartanluku olisivat olleet parempi vaihtoehto kuin päätön juoksentelu. Tampereen Pyrinnön Timo Saarinen ohitti minut ennen kolmanneksi viimeistä rastia, mutta otti sitten hieman vasemmalta kulkevan valinnan toiseksi viimeiselle ja pääsin pari sekuntia edelle. Toiseksi viimeiseltä rastilta lähtö kuvaa hyvin koko kisaani: ”Suunnilleen sinne päin, eiköhän se sieltä tule!” Timppa hyödynsi kokeneena kehäkettuna tällaiset amatöörimäisyydet ja paineli vastustamattomasti kakkospaikalle jättäen Rykmentin tähtisikermän tällä kertaa kolmanneksi.

Ei ollut helppoa

Tuoppi viimeinkin loppuviitoituksella

Olen joskus todennut, että Kevätyöviestin ankkuripätkä on epäkiitollisin viestiosuus kaikista. On pimeää, yleensä kylmää ja kilpailukeskus on lähes tyhjä, kun tulet maaliin. Onneksi sentään joukkuekaverit olivat odottelemassa! Tämä extreme-kokemus opetti ennen kaikkea nöyryyttä: Yösuunnistus ei taida olla ihan gripissä, vielä. Janne Salmen toteamus haastatellessaan allekirjoittanutta: ”Tuurilla ne isotkin laivat näköjään seilaa!” Onneksi meillä on eri miehet juoksemassa yöosuuksia 10-milassa.

-Tuoppi-

Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *